Rekrytointiprosessin vaikutus työnantajamielikuvaan – employer branding

Pienen tauon jälkeen on hyvä kirjoittaa asiaa. Lähetettyäni nyt jo mukavan pinon työhakemuksia viimeisen puolen vuoden sisään, olen kiinnittänyt entistä enemmän huomiota eri yritysten hakijaviestintään ja miten koko rekrytointiprosessi vaikuttaa työnantajamielikuvaan.

Työnantajamielikuvalla viitataan usein yrityksen pyrkimyksiin olla “a great place to work at”, eli nykyisten työntekijöiden tulee viihtyä hommissaan ja tärkeimpien sidosryhmien saada se mielikuva, että yrityksellä halutaan olla töissä. Kun yritys onnistuu employer brandingissä, hakijoita uusiin paikkoihin pitäisi riittää ja työntekijät viihtyvät. Viime aikoina on kuitenkin tullut se olo, että nykyisesti taloudellisesta tilanteesta johtuen (hakijoita enemmän kuin työpaikkoja), yrityksiä tuntuu kiinnostavan enemmän (uusien) hakijoiden määrä.

Koska pidän yllä mahtavaa excel-taulukkoani, näen miten kauan yrityksillä kestää olla yhteydessä hakijoihin hakuajan mentyä umpeen. Yleisesti ottaen nyrkkisääntönä voisi pitää sitä, että kahden viikon kuluessa rekrytoijalla olisi selvillä vähintään ne ihmiset, jotka eivät pääse jatkoon. Kuitenkin, olen monta kertaa odottanut kuukauden verran, vain saadakseni postiin perinteisen “kiitos, mutta ei kiitos” -massaviestin.

Kun hakija pääseekin jatkoon, tulisi yrityksen pitää huolta siitä, että prosessi on mahdollisimman läpinäkyvä ja selkeä. Hakijan tietäessä alustavan aikataulun, säästyy rekrytoijan aika, kun ei tarvitse olla vastaamassa kyselyihin. JA, mikäli rekrytoijalla ei ole aikaa kertoa väliaikatietoa, ilmoita siitä. Tällöin hakijana tiedän olla itse yhteydessä, jos tuntuu että aika kuluu eikä infoa tule. Lisäksi – ja tämä tilanne on yleensä rekrytointiyritysten kautta hakiessa – jos hakemuksesi lähetetään suoraan asiakkaalle ilman haastattelua, siitä olisi kiva saada info. Vaikka onkin mukavaa saada positiivinen soitto jatkoonpääsystä myöhemmin, ehtii siinä välissä ajatella jo junan menneen.

Joskus tehtävä on täydellinen ja yritys juuri sellainen missä haluat työskennellä, mutta rekrytointiprosessin takkuillessa tehtävästä katoaa kiilto ja yrityksestä maku. Toisissa tapauksissa taas olet saattanut saada kieltävän vastauksen paikasta, ja perusteluissa on verrattu resursseihin. Ihmetys voi hakijalla olla kuitenkin suuri, jos pari viikkoa viestin jälkeen sama paikka aukeaa avoimeen hakuun.

Usein yrityksillä tilanteet saattavat muuttua, asiat voivat olla auki ja rekrytoivilla esimiehilläkään ei ole aina kaikki hommat selvänä. Mikäli hakijaan kuitenkin suhtaudutaan aliarvioiden, vähätellen tai vain palana resursseja, yritys menee metsään ja syvälle. Jos hakijalle jää paha maku suuhun tai hämmentynyt olo prosessin jälkeen, on melko varmaa ettei hän tule hakemaan yritykseen uudelleen töihin. Ja kertoo siitä myös lähpiirilleen. Miksi tästä on hallaa ja mitä yritysten siis tulisi tehdä?

Luin tällä viikolla LinkedInistä Aki Alrothin artikkelin ja olen hänen kanssaan samaa mieltä. Yritysten tulisi kohdella työnhakijoita kuin asiakkaita. Useat tutkimukset ovat todenneet – ja tätä on meille kauppiksessa päähän taottu – että on paljon kannattavampaa ja edullisempaa pitää nykyiset asiakkaat tyytyväisinä ja uskollisina, kuin hankkia uusia. (Olettavasti) hyvämaineisella yrityksella, jonka hakijaviestintä takkuaa, varmaan riittää hakijoita jonkin aikaa. Kuitenkin, sana kiirii, ja ihmiset kertovat mielipiteitään yrityksestä eteenpäin. Usein ihmiset luottavat enemmän toisilta ihmisiltä saatuun arvioon, kuin yrityskuvaan. Näin ollen, negatiivinen sanoma leviää nopeasti ja laajalle, eikä mene kauaa kun hakijavirta loppuu.

Menestyvät yritykset ovat ymmärtäneet hakijoiden tärkeyden. Heille saattaa olla olemassa asiakaspalvelu, joka auttaa hakemisessa. Lisäksi, hakeminen on koitettu tehdä mahdollisimman helpoksi, noudattaen asiakaslähtöistä näkökulmaa. Kun hakijalle jää jo hakemisvaiheessa olo, että yritys arvostaa tämän panosta, on tätä mielikuvaa helpohko kasvattaa rekrytointiprosessilla. Tyytyväinen hakija hakee varmasti yritykseen uudelleen ja vie positiivista sanomaa eteenpäin. Omasta mielestäni yksi Suomen asiakaslähtöisimmistä yrityksistä on Academic Work, ja tätä kerron mielelläni eteenpäin.

Loppuun tiivistettynä: kohtele työnhakijaa kuin asiakasta. Jätä hakijalle positiivinen ja selkeä kuva hakijaviestinnän avulla. Suomi on pieni maa, sana kulkee, eikä koskaan voi tietää jos roolit vaihtuvat toisin päin. Ainakin oma muistini on pitkä.

Advertisements

7 thoughts on “Rekrytointiprosessin vaikutus työnantajamielikuvaan – employer branding

  1. Itse en voi suositella Academic Workia kenellekään. Vasta valmistuneena hain useita paikkoja enkä mistäkään saanut mitään palautetta/soittoa/yhteydenottoa säädyllisessä. Kesätyöpaikoista taitaa olla turha edes mainita. Sen sijaan Manpower otti heti haastatteluun ja viikossa olin loistohommissa. Mahdollisuuksia oli mistä valita.

    Like

    1. Hei Vastavalmistunut,
      Ikävä kuulla, että emme onnistuneet luomaan sinulle yhtä positiivista kokemusta kuin artikkelin kirjoittajalle. Hienoa kuitenkin kuulla että olet työllistynyt – onneksi olkoon! Tavoitteenamme on luoda positiivinen hakijakokemus kaikille, vaikka ei työllistyisikään hakemaansa tehtävään ja pyrimme parantamaan palveluamme jatkuvasti. Onko sinulla antaa meille ideoita, miten voisimme parantaa viestintäämme?
      Voit laittaa minulle myös suoraan viestiä osoitteeseen maija.ojanpera@academicwork.fi

      Ystävällisin terveisin,
      Maija Ojanperä
      Academic Work

      Like

  2. Moi Pia!

    Mielenkiintoista seurata tätä blogiasi sillä valmistuminen KTM:ksi minullakin edessä ensi vuonna. Oletko kokeillut hyödyntää työnhaussa LinkedIn Premiumin ilmaista kuukautta? Olisi mielenkiintoista kuulla mitä hyötyä Premium ominaisuudesta käytännössä on!

    Like

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s